Iitin vesistöt, Kymijoen virtapaikoista Kettujärven tyyniin selkiin, tarjoavat poikkeuksellisen monipuoliset kalastusmahdollisuudet. Kolme lajia hallitsee useimpien kalastajien toiveita: hauki, kuha ja ahven. Niiden tavoittaminen vaatii kuitenkin täysin erilaisia lähestymistapoja, sillä jokainen laji elää ja käyttäytyy omilla ehdoillaan, omissa ympäristöissään.
Onnistunut kalaretki ei ole sattumaa. Se perustuu veden, vuodenajan ja kohdekalan käyttäytymisen ymmärtämiseen.
Hauki – vesiemme väijyvä peto
Hauki on Iitin järvien ja jokien kiistaton kuningas. Se on opportunistinen saalistaja, joka iskee lähes kaikkeen, mikä liikkuu. Juuri siksi se onkin niin suosittu saaliskala. Hauen kalastus ei kuitenkaan ole pelkkää vieheen heittelyä rantaan.
Paras sesonki hauen tavoitteluun on keväällä kutuajan jälkeen ja syksyllä vesien viiletessä. Silloin isot yksilöt liikkuvat aktiivisesti matalammissa vesissä tankkaamassa. Kesähelteillä suurimmat hauet vetäytyvät syvempiin ja viileämpiin vesiin, jolloin niiden löytäminen vaatii enemmän työtä. Kettujärven kaltaisten rehevien järvien kaislikkorannat, lumpeikot ja vedenalaiset penkat ovat hauen tyypillisiä piilopaikkoja. Etsi paikkoja, joissa pienet kalat viihtyvät – siellä on myös hauki.
Hauenkalastuksen perusvälineitä ovat lusikkauistimet, lipat ja erilaiset kumikalat eli shadit. Värillä on väliä: kirkkaassa vedessä luonnolliset sävyt, kuten hopea ja ahvenen värit, toimivat parhaiten. Sameammassa vedessä kannattaa kokeilla ärsykevärejä, kuten oranssia tai kirkkaanvihreää. Tärkein varuste on peruke. Hauen terävät hampaat katkaisevat siiman hetkessä, joten käytä aina teräs- tai fluorocarbon-peruketta vieheen ja siiman välissä.
Kuha – hämärän saalistaja
Kuha on hauen vastakohta. Se on arka ja valonarka kala, joka liikkuu ja saalistaa aktiivisimmin hämärässä. Kuhan suurimmat saalishuiput ajoittuvat kesäkuukausien iltoihin ja öihin, jolloin se nousee syvänteistä ja selkävesiltä matalampaan jahtaamaan salakkaa ja kuoretta.
Kuhan löytää parhaiten kaikuluotaimen avulla syvänteiden reunoilta, vedenalaisilta pakoilta ja virtaavilta salmipaikoilta. Päiväsaikaan kuha makaa usein pohjan tuntumassa passiivisena. Kun aurinko laskee, se aktivoituu. Iitin vesillä tämä tarkoittaa Kymijoen syvempiä suvantoja ja Kettujärven selkävesien penkkoja.
Tehokkain tapa pyytää kuhaa on jigikalastus. Siinä pohjan tuntumassa pompoteltava kumikala jäljittelee pientä, pakenevaa saaliskalaa. Oikea paino jigipäähän on avainasemassa: sen on oltava tarpeeksi kevyt, jotta viehe leijailee houkuttelevasti, mutta riittävän painava, jotta tuntuma pohjaan säilyy. Kuhan tärppi on usein vain pieni, terävä kopautus, johon on reagoitava välittömällä vastaiskulla. Myös perinteinen uistelu vaapuilla on toimiva menetelmä erityisesti kesäöinä.
Ahven – parvikala, joka takaa toimintaa
Ahven on Suomen kansalliskala ja monen kalastajan suosikki. Se on utelias, ahne ja liikkuu suurissa parvissa, joten kun yhden ahvenen löytää, on saalista luvassa usein enemmänkin. Ahventa voi kalastaa menestyksekkäästi läpi avovesikauden sekä talvella jäältä.
Kesällä ahvenparvet löytyvät usein karikoiden kupeesta, laitureiden alta ja jyrkistä rantapenkoista. Suuremmat yksilöt, niin sanotut körmyniskat, saalistavat usein syvemmällä selkävesillä. Paikalliset tunnistavat parhaat ahvenpaikat usein lokkien syöksyistä – missä lokit sukeltavat, siellä ahvenet ajavat pikkukaloja pintaan.
Pienten ahventen onginta onnistuu helposti perinteisellä mato-ongella, mikä tekee siitä erinomaisen lajin koko perheen kalaretkille. Isomman ahvenen tavoitteluun tehokkain menetelmä on jigaus pienillä, 5–7 senttimetrin jigeillä. Myös pienet lipat ja spinnerit ovat erinomaisia vieheitä ahvenelle. Talvella pilkkiminen on oma, kiehtova lajinsa. Silloin ahvenparvet löytyvät usein syvänteiden reunoilta, ja oikean ottipaikan löytäminen voi vaatia kymmenien reikien kairaamista.
Kalastus Iitin vesillä: Kaksi erilaista maailmaa
Iitin alue tarjoaa kaksi pääasiallista ja luonteeltaan hyvin erilaista kalastusympäristöä: Kettujärven ja Kymijoen.
Kettujärvi: Rauhan ja perinteiden tyyssija
Kettujärvi on tyypillinen eteläsuomalainen järvi, jonka rehevät rannat ja vaihtelevat syvyydet luovat erinomaiset olosuhteet erityisesti hauelle ja ahvenelle. Se on helposti lähestyttävä ja turvallinen vesistö, joka sopii mainiosti niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin kalastajille. Soutuveneestä tai kanootista käsin pääsee tutkimaan rauhassa lahdenpoukamia ja kaislikonreunoja. Järven selkävesiltä löytyy myös syvempiä monttuja, joista voi tavoittaa kuhaa ja suurempia ahvenia. Lue lisää ja katso Kettujärven kalastusvinkit: 5 parasta paikkaa ja viehettä.
Kymijoki: Virran ja haasteiden joki
Kymijoki on täysin toinen maailma. Sen virtaava vesi asettaa kalastajalle omat haasteensa ja vaatimuksensa. Joki tarjoaa elinympäristön myös vaativammille lajeille, ja esimerkiksi Mankalan koskialue on tunnettu istutetuista kirjolohistaan sekä taimenistaan. Kuhan kalastus on joella erityisen suosittua, sillä virta kasaa saaliskalat tietyille alueille. Joella kalastaminen vaatii tarkkuutta ja olosuhteiden lukutaitoa. Virta, vedenkorkeuden vaihtelut ja pohjan muodot on otettava huomioon. Kymijoki on paikka, jossa kalastajan taidot todella mitataan. Lisätietoa joella kalastuksesta löydät oppaasta Mankala kalastus: Asiantuntijan vinkit Kymijoen koskille.
Kalastajan muistilista Iittiin
Ennen vesille lähtöä on syytä varmistaa muutama perusasia, jotta reissusta tulee onnistunut ja vastuullinen.
- Luvat kuntoon: Jokainen 18–69-vuotias kalastaja tarvitsee valtion kalastonhoitomaksun, joka oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla ja vieheellä lähes koko Suomessa. Useampaa vapaa käyttäessä tai tietyillä erityisalueilla, kuten koskipaikoilla, tarvitaan lisäksi vesialueen omistajan lupa.
- Varusteet ja vastuu: Ota mukaan olosuhteisiin sopivat vaatteet, pelastusliivit sekä omat kalastusvälineet. Jos omia välineitä ei ole, monipuolinen välinevuokraus Iitissä auttaa pääsemään alkuun. Muista kunnioittaa luontoa, muita vesillä liikkujia ja paikallisia sääntöjä. Vastuullinen kalastaja vapauttaa pienet yksilöt ja suuret emokalat jatkamaan sukua.
Saalis ei ole Iitin vesillä ainoa päämäärä. Se on usein vain bonus hiljaisuudesta, luonnon tarkkailusta ja hetkestä, jolloin muu maailma katoaa. Kun siiman päässä tuntuu terävä isku, kaikki muu unohtuu – ja juuri se on kalastuksen suola.